torstai 25. lokakuuta 2012

Inhoan yli kaiken tuota olotilaa

Näinpä sitä taas yövuorossa yritetään aikaa tappaa. Toinen ja viimeinen yö, hallelujah. Edellisen valvotun yön jälkeen menin about puoli yhdeksän maissa nukkumaan, ja nousin ylös vasta kolmelta iltapäivällä. Nukutti ihan saatanasti, muutamaan otteeseen heräilin ja aina vain jatkoin unia. Silloin kolmelta olisi vieläkin nukuttanut, mutta päätin nousta. Inhoan yli kaiken tuota olotilaa, jonka luonnehtisin lähentelevän krapulan kaltaisia fiiliksiä. Tajuton väsy, raskas ja ällö olo kaikin puolin, ja hyvällä tuurilla havaittavissa vielä pääkipua. Tämä oli ehkä pahin kahden yövuoron välinen päivä, mitä olen koskaan kokenut. Tai siis eilinen oli - vuorokausi näyttää viimein vaihtuneen ja hoksaan kellon olevan puoli yksi.
Torkahdin sohvalla ennen Emmerdalea, ja äiti soitti ja kysyi huomisesta, kun olen lähdössä siellä käymään. Mitähän me edes puhuttiin? Junan saapumisajan kerroin, muuta en muistakaan. Ihan hämyä.

Onneksi piristyin töihin päästyäni, vaikka vielä kotona ajattelin, ettei tästä mitään tule. Tämä alkuyö tuntuu aina matelevan, kun taas yläkerran yökön kanssa tehdyn yhteisen kierron jälkeen huomaa helpotukseksi kellon olevan jo vaikka mitä, voiton puolella siis. Puolen tunnin päästä pitäisi urakkaa aloitella, pieni väsymys alkaa uudelleen hiipiä lähettyvilleni...

Masentavinta on kuitenkin tieto siitä, ettei tämän yön jälkeen ole lupaa nukkua ehkä kolmeakaan tuntia. T tulee yhdentoista maissa kotiin tauolle ja vie mut puoli yhdeksi linja-autoasemalle. Sitä ennen pitäisi syödä, pakata loput kamppeet ja laittaa itsensä lähtökuntoon. Mutta miten hitossa jaksan nousta, kun ei edes se kuuden ja puolen tunnin uni riittänyt edellisen yön jälkeen? Okei, bussimatka menee taatusti nukkuen, mutta junassa saan ensimmäisen tunnin sinnitellä ja odottaa vaihtoa. Mutta sen jälkeen mulla onkin nelisen tuntia aikaa vedellä unta kaaliin, ja taidanpa saada viettää tuon välin vanhassa pikajunassa (jossa siis huomattavasti mukavammat penkit kuin uusissa InterCityissä). Ehkä pääsen Ouluun saakka.

.

1 kommentti:

  1. Tuo on muuten totta, että pikajunien penkit on tuplaten mukavempia entä ku ne InterCityjen. :D Vanhassa vara parempi!

    VastaaPoista